 |
| Necat Demirtas |
Maahanmuuttajien neuvontapisteessä Helsingin Itäkeskuksessa on kansainvälinen tunnelma. Maahanmuuttajaneuvojat palvelevat asiakkaitaan suomen, venäjän, somalian, arabian, englannin, bulgarian, turkin ja kurdin kielillä. Tarvittaessa avuksi kutsutaan tulkki.
"Työ on erittäin mielenkiintoista ja ilmapiiri eri kansalaisuuksien välillä hyvä. On tärkeää, että maahanmuuttaja saa heti alkuvaiheessa oikeaa tietoa omalla kielellään", Demirtas sanoo.
Maahanmuuttovirasto teki vuoden 2008 lopulla yhteispalvelusopimuksen Helsingin maistraatin ja Helsingin kaupungin sosiaaliviraston maahanmuuttajien neuvontapisteen kanssa. Ensimmäinen vuosi yhteistyössä on sujunut neuvojien näkökulmasta hyvin.
"Yhteistyöstä, eri osaamisalueiden ja asiantuntemuksen yhdistämisestä on paljon etua. Toiminta on nyt avoimempaa ja pystymme auttamaan asiakkaitamme entistä paremmin."
Neuvontapisteestä maahanmuuttajat löytävät apua, neuvoja ja vastauksia erilaisiin kotoutumista helpottaviin asioihin. Neuvontaa saa sekä puhelimitse että kasvokkain vastaanotolla.
"Eniten puhuttavat oleskelulupiin, kansalaisuuskysymyksiin ja asumiseen liittyvät asiat. Laman aikana myös talouteen liittyvät asiat ovat lisääntyneet. Vastaanotolla asiakas saattaa vuodattaa neuvojalle kaikki vuosien ajalta kertyneet ongelmat", Demirtas kertoo.
Demirtas tuntee oman kokemuksensa perusteella maahanmuuttoon liittyvät haasteet. "Meille ihmisten on helppo soittaa ja puhua omalla kielellä. Otan vastaanotolle asiakkaita, joita en voi auttaa puhelimitse. Joskus asiakas tulee vain siksi, että täällä voi vähän puhua ja kertoa omasta elämästään."
Demirtas korostaa luottamuksen merkitystä. "Neuvojan ja asiakkaan välinen luottamus syntyy, kun kysyjällä ja vastaajalla on sama kieli ja sama kulttuuri." Demirtasin työkieliä neuvontapisteessä ovat turkki ja kurdi.
Necat Demirtas tuli kotimaastaan Turkista lyhyelle lomalle Suomeen 1992. "Loman aikana sain yllättäen töitä ravintolasta, jossa kävi ilmi, että tarvitsen verokortin. En ymmärtänyt lainkaan, mistä on kyse. Olin maassa kolmen kuukauden viisumilla."
Demirtas haki oleskelulupaa, jonka saamiseen meni 1990 luvulla kolmisen vuotta. Odotusaika oli pitkä, mutta heti luvan saatuaan Demirtas ryhtyi yrittäjäksi ja avasi elintarvikekioskin. Yritys menestyi hyvin, joskin työ oli rankkaa aikaisine herätyksineen ja pitkine päivineen.
Lopetettuaan kioskin pitämisen Demirtas sai paikan keittiöapulaisena, suoritti lähihoitajan tutkinnon oppisopimuskoulutuksena ja työskenteli vuosia muun muassa sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja päiväkodeissa. Vuonna 2004 hän aloitti Maahanmuuttajien neuvontapisteessä.
Vuosia on vierähtänyt Suomessa 18, vaikka matkan piti kestää vain kahdeksan päivää. "1990-luvulla Suomi ei ollut avautunut ulkomaailmaan. Maahanmuuttajan oli vaikea saada apua eikä kotouttamispaketti ollut niin vahva kuin nykyään. Itse tulit, hoidit, odotit ja teit."
Demirtas toivoo, että maahanmuuttajat saisivat mahdollisimman nopeasti kiinni elämän syrjästä uudessa kotimaassaan. Kieli on monelle kompastuskivi. "Kaikki on kuitenkin mahdollista, kun jotain todella haluaa."
Vaikka Demirtas neuvoo työkseen asiakkaitaan kansalaisuusasioissa, oma hakemus on vielä tekemättä. "Joka viikko ajattelen, että ensi viikolla. Jonain päivänä vielä teen sen."
Lähde: Maahanmuuttoviraston vuosikertomus 2009
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti