"Selvitämme suomen kielen kurssit, välitämme tietoa opiskelumahdollisuuksista, etsimme asuntoja ja hankimme työpaikkoja", luettelee Necat Demirtas. Lähihoitajaksi Suomessa opiskellut Demirtas on alkuperältään Turkin kurdi. Hän tuli Suomeen lähes kolmetoista vuotta sitten avioiduttuaan suomalaisen naisen kanssa. Turkissa hän työskenteli turismin parissa.
"Kun olen itse tullut tänne täysin ummikkona, minun on helppo ymmärtää, miten moniin uusiin asioihin täällä törmää ja miten vaikeaa sopeutuminen voi olla. Jos täällä haluaa pärjätä, on kuitenkin opittava toimimaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Ensin on opittava kieli – se on kaiken avain. Ilman sitä ei voi opiskella, ei löytää työpaikkaa, ei asuntoa eikä suomalaisia ystäviä."
Rikasta työtä
Neuvontapisteen esimiehenä työskentelevä, alueellinen maahanmuuttajatyön koordinaattori Christina Huotari lisää, ettei maahanmuuttajien kanssa tehtävään työhön valmenna myöskään sosiaalityöntekijän koulutus. Kolmetoista vuotta sitten sosiaalityöntekijän pätevyyden hankkinut Huotari on alkuperäiseltä koulutukseltaan filosofian maisteri.
"Suoritin sosiaalityön opintoihini sisältyvän harjoittelun Helsingin sosiaaliviraston maahanmuuttoyksikössä, sillä halusin nimenomaan suuntautua maahanmuuttajien parissa tehtävään työhön. Sen jälkeen olin siellä kolme vuotta sosiaalityöntekijänä, kunnes siirryin tänne Itä-Helsinkiin. Viihdyn erittäin hyvin maahanmuuttajatyössä: tämä ei ole kaavoihin kangistunutta vaan antaa tilaa luovuudelle ja uuden kehittämiselle."
Kulttuurien tulkkausta
Huotarin mielestä maahanmuuttajien parissa tehtävässä työssä tarvitaan ehdottomasti maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä: "Heidän kulttuurin tuntemuksellaan ja kielen osaamisellaan päästään parempaan tulokseen kuin sillä, että täällä työskentelisi vain kantasuomalaisia. Me emme voi ymmärtää toista kulttuuria siinä määrin kuin henkilö, joka tulee siitä kulttuurista."
Neuvontapisteessä työskentelevä Mohamed Abdillahi, joka on syntynyt Somaliassa, sanoo, että osa työstä on nimenomaan toimimista kulttuurien välisenä tulkkina. "Jos joku asia on asiakkaamme mielestä väärin, mutta kantasuomalaisten mielestä oikein, selitämme hänelle, miksi täällä ajatellaan niin kuin ajatellaan."
"Edistämme kotoutumisprosessia myös omalla esimerkillämme: olemmehan sopeutuneet suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Meiltä kysytäänkin usein, mitä pitää tehdä, jotta sopeutuminen onnistuisi." Työssä on tosin myös ristipaineita: "Monet asiakkaat pitävät meitä viranomaisina, mutta viranomaiset taas maahanmuuttajina", Abdillahi kuvaa.
Paineita maahanmuuttajataustaiselle työntekijälle voi aiheuttaa myös se, että hänen saatetaan kuvitella olevan töissä 24 tuntia vuorokaudessa. Tämä korostuu erityisesti, kun etniset yhteisöt ovat pieniä ja kaikki tietävät toisensa. "Tämä on yleinen ongelma maahanmuuttajatyössä. Siksi olen neuvonut työntekijöitämme sanomaan avunpyytäjille, että esimies on kieltänyt työnteon virka-ajan ulkopuolella", Huotari kertoo.
"Joskus taas asiakkaat eivät pysty rajaamaan henkilöä työntekijän rooliin, vaan odottavat hänen hoitavan työssään myös etnisen ryhmänsä edunvalvontaa. Tämä työ on vaativaa ja rankkaa. Tarvitsisimme ehdottomasti työnohjausta, mutta siihen ei ole riittävästi määrärahoja", Huotari toteaa.
Päätösten selvittämistä
Neuvontapisteessä ei tehdä viranomaispäätöksiä, mutta työntekijät selvittävät asiakkaalle hänen omalla kielellään hänelle epäselväksi jääneen päätöksen tai asiakirjan. "Tukenamme on laaja viranomaisverkosto. Voimme selvittää eri viranomaisilta myös yksittäisten asiakkaiden asioita. Tätä varten pyydämme asiakkaalta aina kirjallisen suostumuksen", Huotari kertoo.
"Asiakkaita on tullut muun muassa toimeentulotukipäätösten kanssa, koska he ovat mielestään saaneet liian vähän rahaa. Tällöin voimme ottaa yhteyttä asiakkaan sosiaalityöntekijään tai etuuskäsittelijään selvittääksemme asian."
"Meillä on lisäksi pääsy sosiaaliviraston asiakastietojärjestelmään: voimme tarkastaa toimeentulotukipäätöksen myös sieltä, koska asiakkaat eivät aina osaa kertoa, mitä heidän asiassaan on päätetty. Useimmiten on kysymys siitä, että asiakas ei ymmärrä päätöksen laskelmaa: mitä menoja hyväksytään ja mitä ei."
Maahanmuuttaja neuvoo maahanmuuttajaa
Helsingin Itäkeskuksessa sijaitsevassa Maahanmuuttajien neuvontapisteessä palvellaan helsinkiläisiä maahanmuuttajataustaisia asiakkaita sekä viranomaisia. Helsingin sosiaaliviraston alainen yksikkö vakinaistettiin viime vuonna.
Taustalla on syksyllä 2000 Euroopan sosiaalirahaston tuella aloitettu Avain-projekti, jossa kehitettiin maahanmuuttajien neuvontaa. Lähtökohtana oli se, että maahanmuuttaja neuvoo maahanmuuttajaa, jolloin viestit kulkevat selkeämmin kuin jos vastaavan työn tekee suomalainen työntekijä.
Neuvontapisteessä työskentelevät neljä maahanmuuttajaneuvojaa sekä työllisyysvaroin palkattu aulaisäntä edustavat eri etnisiä ryhmiä ja puhuvat muun muassa suomea, venäjää, somaliaa, englantia, arabiaa, turkkia, kurdia, viroa ja bulgariaa.
Neuvontapisteestä voi kysyä asumisesta, työstä, koulutuksesta, oleskeluluvista, sosiaaliturvasta, terveyspalveluista ja muista arkeen liittyvistä asioista. Neuvontapisteeseen voi tulla ilman ajanvarausta tai varaamalla ajan haluamaltaan neuvojalta. Neuvojilla on myös puhelinpäivystysaika ja neuvoja voi kysyä myös nimettömänä.
Vaikka palvelu on tarkoitettu vain Helsingissä asuville maahanmuuttajille, soittoja on tullut ympäri Suomen. Neuvontapisteen esimies, maahanmuuttajatyön koordinaattori Christina Huotari näkee, että yhteistyö neuvontapalvelujen järjestämisessä olisi tärkeää sekä pääkaupunkiseudulla että valtakunnallisesti.
Lähde: Sosiaaliturva 10/2005
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti