 |
| Necat Demirtas |
Asianumero: R 13/8326
Annettu: 18.12.2015
Puheenjohtaja: Käräjätuomari Markku Aunala
Syyttäjä: Kihlakunnansyyttäjä Raimo Kuusisto
Vastaaja: Necat Demirtas
Asianomistajat: [Nimet muutettu]
Asia: Petos ynnä muuta
Vireille: 01.10.2013
Syyttäjän rangaistusvaatimukset
1. petos
Necat Demirtas on työskennellessään Helsingin kaupungin sosiaaliviraston alaisessa maahanmuuttajien neuvontapisteessä palveluneuvojana hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt [Ferhatin] maksamaan Demirtasille neljällä eri kerralla yhteensä 4060 euroa Demirtasin luvattua poistaa turvapaikkaa hakeneen [Ferhatin] maastakarkoitettavien listalta ja järjestää turvapaikkaa hakeneelle [Ferhatille] pysyvän oleskeluluvan, vaikka Demirtas ei ole ollut toimivaltainen tekemään päätöksiä oleskelulupa-asioissa ja vaikka Demirtasilla ei ole myöskään ollut toimivaltaa pyrkiä vaikuttamaan ko. asioita käsittelevän viranomaisen päätöksiin.
Demirtas, jolla ei ole alun alkaenkaan ollut tarkoitusta järjestää [Ferhatille] pysyvää oleskelulupaa, on edellä kerrotulla petollisella menettelyllään aiheuttanut [Ferhatille] ainakin 4060 euron suuruisen taloudellisen vahingon.
2. petos
Demirtas on työskennellessään Helsingin kaupungin sosiaaliviraston alaisessa maahanmuuttajien neuvontapisteessä palveluneuvojana hankkiakseen itselleen ja toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt [Amedin] maksamaan Demirtasille kolmella eri kerralla yhteensä 1930 euroa Demirtasin luvattua poistaa turvapaikkaa hakeneen [Ferhatin] maastakarkoitettavien listalta ja järjestää eräälle [Amedin] tuntemalle turvapaikkaa hakeneelle henkilölle pysyvän oleskeluluvan, vaikka Demirtas ei ole ollut toimivaltainen tekemään päätöksiä oleskelulupa-asioissa ja vaikka Demirtasilla ei ole ollut myöskään toimivaltaa pyrkiä vaikuttamaan ko. asioita käsittelevän viranomaisen päätöksiin.
Demirtas, jolla ei ole alun alkaenkaan ollut tarkoitusta järjestää [Amedin] tuntemalle turvapaikkaa hakeneelle henkilölle pysyvää oleskelulupaa, on edellä kerrotulla petollisella menettelyllään aiheuttanut [Amedille] ainakin ainakin 1930 euron suuruisen taloudellisen vahingon.
3. petos
Demirtas on työskennellessään Helsingin kaupungin sosiaaliviraston alaisessa maahanmuuttajien neuvontapisteessä palveluneuvojana hankkiakseen itselleen ja toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt [Mahmudin] maksamaan Demirtasille 295 euroa Demirtasin luvattua auttaa [Mahmudia] saamaan tyttöystävänsä kotimaastaan Suomeen, jotta nämä voisivat mennä naimisiin, vaikka Demirtasilla ei ole ollut toimivaltaa pyrkiä vaikuttamaan ko. asioita käsittelevän ja ratkaisevan viranomaisen päätöksiin.
Demirtas, jolla ei ole alun alkaenkaan ollut tarkoitusta auttaa [Mahmudia], jotta tämä saisi tyttöystävänsä Suomeen mennäkseen tämän kanssa naimisiin, on edellä kerrotulla petollisella menettelyllään aiheuttanut [Mahmudille] ainakin 295 euron suuruisen taloudellisen vahingon.
Vastaus
Vastaaja Demirtas on kiistänyt kohtien 1 ja 2 syytteet otsikoinniltaan ja teonkuvauksiltaan. Demirtas on kuitenkin myöntänyt, että hän on [Amedin] pyynnöstä ottanut vastaan asianomistaja [Ferhatilta] 3100 euroa rahaa, jotka edelleen toimittanut asianomistaja [Amedille]. Asianomistajien korvausvaatimukset kohtien 1 ja 2 osalta Demirtas on kiistänyt perusteiltaan ja määriltään kokonaisuudessaan.
Demirtas on kiistänyt kohdan 3 syytteen otsikoinniltaan ja asianomistajan vaatimukset perusteeltaan ja määrältään kokonaisuudessaan. Demirtasilla ei ollut lausuttavaa syyttäjän esittämästä muusta vaatimuksesta.
Kirjalliset todisteet
[Ferhat] on nauhoittanut kaksi Demirtasin kanssa käymäänsä keskustelua, jotka tulkki on kääntänyt kurmandžin- ja kurdinkielestä suomen kielelle. Ne on otettu syyttäjän vaatimuksesta kirjallisiksi todisteiksi asiassa. Toisen (000) [Ferhat] oli nauhoittanut käydessään ensimmäisen kerran Demirtasin työhuoneessa ja toisen (001) ravintola Istanbulissa.
Tuomion perustelut
Näyttö
Syytekohdat 1.-2.
Asianomistaja [Amedi]
Asianomistaja [Amedi] on oikeudessa todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut muun ohella tutustuneensa vuonna 2009 Demirtasiin heidän molempien ollessaan töissä Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa. Demirtas oli ilmoittanut voivansa auttaa turvapaikanhakijoita oleskelulupaa koskevissa asioissa.
[Ferhatiin] [Amedi] oli tutustunut 2005, kun [Ferhat] oli hakenut turvapaikkaa. [Amedi] oli asunut tuolloin Lappeenrannassa ja oli siellä ollut yliopistossa työssä. [Amedi] oli ystävystynyt [Ferhatin] kanssa ja [Ferhat] oli asunut jonkin aikaa [Amedin] kotona. [Ferhat] oli ollut hänelle kuin oma veli ja perheenjäsen. [Amedi] on kertonut, että hän oli tiennyt ja tunteneensa [Ferhatin] tilanteen.
Iranissa on sellainen rikoslaki, että jos tekee työtä tai kannattaa sellaista puoluetta tai järjestöä, jonka tarkoituksena on kaataa islamistinen valta, heidät tuomitaan maanpetturiksi ja heitä odottaa kuolemantuomio, oikean käden ja vasemman jalan leikkaaminen sekä pitkä vankeus. Tämä kaikki olisi odottanut [Ferhatia] jos hän olisi joutunut palaamaan Iraniin. [Ferhat] oli yrittänyt moneen otteeseen saada oleskelulupaa tai turvapaikkaa Suomessa.
2009 kesäkuussa [Amedi] oli aloittanut työn Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa työvalmentajana. Työ oli EU-rahoitteinen, ja sen tarkoituksena oli ollut vähemmän koulutettujen ja vaikeasti työllistyvien auttaminen. [Amedi] oli ollut samassa organisaatiossa Demirtasin kanssa ja heillä oli ollut sama alueellinen johtaja, jonka vuoksi he olivat tavanneet ja heillä oli ollut samat kokoukset.
Koska he olivat molemmat olleet kurdeja, he olivat tutustuneet ja ystävystyneet. Erityisesti kesä- ja heinäkuussa 2009 he olivat käyneet paljon kahvilla ja syömässä. He olivat puhuneet kaikesta maan ja taivaan väliltä, myös maahanmuuttajien tilanteesta.
Tuolloin Demirtas oli kertonut, että hänellä on suhteita maahanmuuttovirastoon ja että hän oli auttanut muutamia turvapaikan hakijoita oleskelulupa-asiassa ja jopa kansalaisuusasiassa. Tämän vuoksi [Amedi] oli kertonut Demirtasille, että hänellä oli kolme tuttua, joita oli odottanut edellä mainittu tilanne Iranissa jos heidät palautetaan takaisin Iraniin. [Amedin] esisijainen tarkoitus oli pelastaa ihmisiä tältä hirmuvaltiolta.
[Amedi] oli kertonut Demirtasille [Ferhatista], joka oli ollut tässä hyvin vaarallisessa tilanteessa ja oli tarvinnut apua. Demirtas oli kertonut, että hän voi auttaa. Seuraavana päivänä he puhuivat, että Demirtas voi auttaa ja että hänellä on maahanmuuttovirastossa tuttuja: toinen sihteerinä Imatralla ja toinen Oulussa, eläkeläinen ja entinen maahanmuuttoviraston työntekijä, joka voisi auttaa asiassa. Demirtas oli kertonut, että hän tarvitsisi 900 euroa tämän asian hoitamiseksi.
[Amedi] oli kertonut asiasta [Ferhatille], ja koska ei ollut mitään muita vaihtoehtoja tietenkin [Ferhat] hyväksyi asian. Vähän ajan päästä Demirtas oli kertonut, että koska henkilö tulee Oulusta pitää maksaa hänen matkakustannuksensa, minkä vuoksi rahamäärä kasvoi 1260 euroon.
Demirtasin entisessä toimistossa Tallinnan aukiolla Itäkeskuksessa he olivat puhuneet asiasta, ja [Amedi] oli antanut hänelle rahaa. Demirtas oli sanonut, että älä anna koskaan rahaa noin, vaan se pitää antaa kirjekuoressa. [Amedi] oli ollut mielestään ehkä liian sinisilmäinen ja oli antanut hänelle käteisenä rahat.
Rahasta oli tehty velkakirja 1000 eurosta ja Demirtas oli laittanut rahat lipastoon. Velkakirja oli tehty, koska huoneessa oli kameravalvonta ja jos jonain päivänä Demirtasilta kysyttäisiin, että mistä tämä raha on tullut, olisi hänellä näyttää velkakirja, että rahat olivat olleet hänelle velan maksuna.
Tämän jälkeen oli mennyt jonkin aikaa, ja [Amedi] oli tutustuttanut Demirtasin ja [Ferhatin] keskenään, jonka jälkeen he näkivät toisiaan. [Amedi] kuitenkin oli ollut tietoinen, kuinka paljon [Ferhat] oli maksanut kulloinkin Demirtasille rahaa.
Sen jälkeen oli ollut vielä toinen henkilö, [Ferman]-niminen henkilö, jolla oli ollut hyvin samanlainen kohtalo kuin [Ferhatillakin]. Demirtas lupasi auttaa myös häntä 2400 eurolla. [Amedi] on kertonut, ettei hänellä ollut sellaisia rahoja, joten hän oli lainannut 1200 euroa ja oli antanut rahat Demirtasille.
Tämän jälkeen oli mennyt jonkin verran aikaa, ja Demirtas oli painostanut, että pitää maksaa lisää rahaa. Marraskuussa Demirtas oli kertonut, että nyt on maahanmuuttovirastossa 140 henkilöä listalla, joita uhkaa Iraniin palautus. Tällä listalla olivat olleet [Ferhatin] ja Ruotsissa asuvan [Fermanin] sekä kolmannen (tällä hetkellä Turussa asuvan henkilön) nimet, joiden oleskelulupa-asioissa [Amedi] oli pyytänyt apua Demirtasilta.
Demirtas oli sanonut, että jos [Amedi] maksaisi tietyn summan — hän ei muistanut tarkkaa summaa, oliko kysymys tuhat euroa, — niin Demirtas olisi voinut kertomuksensa mukaan poistaa ko. henkilöiden nimet kyseiseltä listalta. [Amedi] ja Demirtas olivat keskustelleet asiasta ravintolassa Itäkeskuksen ravintolamaailmassa. [Amedi] oli luottanut aika paljonkin Demirtasin sanaan ja uskonut, että häneen voi luottaa — olihan hän kaupungilla työssä.
[Amedi] oli soittanut ja pyytänyt Demirtasin kertomaa summaa puhelimitse listalla olevalta henkilöltä, joka oli kertonut, ettei hänellä ole sillä hetkellä sellaista määrää rahaa. Hän oli kertonut, että voisi saada rahat maanantaiksi. [Amedi] oli luvannut, että hän voisi antaa rahat Demirtasille hänen puolestaan, jos kysymys on näin kiireellisestä asiasta.
Jostain syytä tämä kaveri oli kertonut lopuksi, ettei halua maksaa tällaista summaa. Koska Demirtas oli kuitenkin painostanut [Amedia], tämä oli maksanut kerran 450 euroa Itäkeskuksessa ja kerran 280 euroa Tallinnan aukiolla Demirtasille.
Jossain vaiheessa, marras-lokakuussa, Demirtas oli soittanut keskellä yötä ja kertonut olevansa lentokentällä, ja että tämä henkilö, joka olisi ollut tulossa Kajaanista, oli kuulemma jäänyt kiinni. Myös Demirtas oli jäänyt kiinni ja heidän kaikki tietonsa olivat olleet siellä.
[Amedin] oli pitänyt auttaa ja antaa hänen oma tietokoneensa, josta Demirtas oli viestittänyt poliisille Itäkeskuksen poliisille, jossa Demirtasilla oli ollut tuttu poliisi. Tämän poliisin oli pitänyt poistaa näiden henkilöiden tiedot joistain tiedoista. [Amedi] oli antanut tietokoneensa.
Saatuaan tietokoneen takaisin hän oli tutkinut tietokonettaan (hän on it-insinööri), eikä ollut löytänyt mitään jälkeä siitä, että hänen tietokoneella olisi tehty mitään sellaista, mistä Demirtas oli puhunut.
Sen jälkeen [Amedi] oli lähettänyt viraston kautta sähköpostia Demirtasille kertoen Demirtasille, että tämä oli valehdellut hänelle ja kaikki oli ollut valhetta ja Demirtas oli pettänyt heidät. Tämän jälkeen Demirtas oli soittanut ja sanonut, että älä ikinä lähetä tekstiviestiä taikka lähetä sähköpostia tästä asiasta.
Tämän jälkeen [Amedille] oli pikku hiljaa syntynyt epäilys, että Demirtas oli pettänyt heitä koko ajan. Demirtasilla ei ollutkaan minkäänlaista valtaa taikka suhteita asioiden hoitamiseksi.
Ainoastaan sosiaaliviraston järjestelmän kautta oli Demirtas pystynyt katsomaan sellaisten henkilöiden tietoja, joilla oli sosiaaliturvatunnus. [Ferhatilla] ei ollut tuolloin henkilötunnusta. Kuitenkin näitä järjestelmätietoja käyttäen oli Demirtas kuulostanut uskottavalta, ja hänestä oli tullut sellainen kuva, että hän tietää kaiken.
Tämän jälkeen [Amedi] oli päättänyt [Ferhatin] kanssa tammikuussa 2010, että he tekevät asiasta rikosilmoituksen. Demirtas oli pettänyt heidät molemmat, ja hän oli käyttänyt asemaansa väärin hyväkseen sosiaalivirastossa; hän oli vaikuttanut luotettavalta ja oli saanut oikeudettomasti rahaa itselleen.
[Amedi] on kertonut ensin, että kaikki rahamäärät, jotka hän oli antanut Demirtasille olivat tapahtuneet 2009 paitsi 280 euroa, jonka hän oli antanut 2010 tammikuussa. Kysyttäessä vielä rahamääristä ja kuinka monta kertaa [Amedi] oli antanut rahaa Demirtasille, hän on kertonut antaneensa ensin [Ferhatin] rahaa yhteensä 1260 euroa Demirtasille hänen toimistossaan, josta oli tehty velkakirja ja Demirtas oli pistänyt rahat lipastoon kirjoituspöydän laatikkoon. Sitten hän oli antanut omaa rahaa 1200 euroa Itäkeskuksessa ja tämän jälkeen 450 euroa, jotka oli luovuttanut Demirtasille tämän toimiston ulkopuolella Itäkeskuksessa. Viimeisen kerran hän oli antanut 280 euroa Kalliossa Demirtasille Istanbul-nimisessä ravintolassa.
Asianomistaja [Ferhat]
Asianomistaja [Ferhat] on oikeudessa todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut muun ohella kuullensa [Amedilta], että vastaaja Demirtas voisi auttaa häntä oleskeluluvan saamisessa. [Ferhat] ei ollut tuntenut vastaajaa.
[Amedin] välityksellä vastaaja oli kertonut, että hän tarvitsee 1260 euroa asian järjestämiseksi. [Ferhat] oli antanut summan [Amedille], jonka piti toimittaa se vastaajalle. Summaa vastaan Demirtasin piti järjestää [Ferhatin] nimen poistaminen karkoituspäätöksen listalta. Demirtas oli vaatinut 1000 euroa oleskeluluvasta.
[Ferhat] oli antanut Demirtasille rautatieasemalla 1000 euroa. Demirtas oli pyytänyt asian edistymiseksi vielä 1500 euroa, jotka hän oli laittanut kirjekuoreen ja oli vienyt sen Demirtasille hänen työhuoneeseensa. Tämän jälkeen Demirtas oli vielä vaatinut matkakuluista 300 euroa, jotka [Ferhat] oli maksanut Demirtasille. Yhteensä [Ferhat] on kertonut antaneensa Demirtasille 4060 euroa.
Hän oli alkanut havaitsemaan, ettei Demirtasin kertomus pidä paikkaansa, ja hän oli nauhoittanut Demirtasin kanssa käymänsä keskustelun työhuoneessa. [Ferhat] oli vaatinut rahojaan takaisin Demirtasilta, joka oli kieltäytynyt. [Ferhat] oli uhannut mennä poliisin luokse, johon Demirtas oli sanonut, että se on sama kuin itsemurha.
[Ferhat] oli soittanut asianajajalle ja oli tehnyt asiassa rikosilmoituksen [Amedin] kanssa. Kysyttäessä, mistä [Ferhat] oli saanut rahat, hän on kertonut lainanneensa ne ystäviltään. Kysyttäessä, onko hän maksanut lainoja takaisin, [Ferhat] on kertonut maksaneensa yhden lainan.
Kysyttäessä, koska [Ferhat] oli saanut tietää karkoituspäätöksestään, hän on kertonut saaneensa tiedon 2009-2010 vuoden vaihteessa. Hän oli saanut tiedon päätöksestä maksaessaan Demirtasille. Kysyttäessä, oliko hän ehtinyt maksaa Demirtasille saadessaan tiedon, [Ferhat] on vastannut myöntävästi. Demirtas oli toimistollaan näyttänyt [Ferhatille] tämän nimen olevan listalla.
Esitutkintapöytäkirjaan merkityn kertomuksen sivulla 6 olevan lauseen "marraskuussa 2009 Demirtas soitti minulle ja sanoi, että häntä on auttanut yksi poliisi, yksi maahanmuuttoviraston sihteeri ja yksi maahanmuuttoviraston virkailija, joille piti maksaa käteisellä. Tästä johtuen maksoin hänelle hänen työpaikallaan 1500 euroa, jotka oli laittanut kirjekuoreen" johdosta [Ferhat] on kertonut, että hänen kertomakseen on merkitty oikein.
Kysyttäessä tiedoston 000 sivulla 2 olevan vastaajan lausuman johdosta, mitä Demirtas tarkoittaa "vaihtoehdoilla", [Ferhat] on kertonut, että Demirtas yrittää poistaa nimen listalta ja sitten hankitaan oleskelulupa ja edetään sitten eteenpäin.
Kysyttäessä tiedoston 001 sivulla 1 olevan lausuman "kun saan päätökseni, se korjataan" johdosta, mitä sillä tarkoitetaan, [Ferhat] on kertonut Demirtasin ensin luvanneensa poistaa nimen karkoituslistalta. Pyydettyään lisää rahaa Demirtas oli ilmoittanut, että nyt on poistettu. [Ferhat] oli aluksi uskonut Demirtasin puheisiin kun oli ollut ensimmäisen kerran hänen kanssaan tekemisissä.
Kysyttäessä, kenelle [Ferhat] on luovuttanut rahaa, [Ferhat] on kertonut luovuttaneensa ensimmäisen kerran 1260 euroa toimiston edessä alhaalla [Amedille] toimitettavaksi Demirtasille. [Ferhat] on itse luovuttanut sen jälkeen Demirtasille 1000 euroa, 1500 euroa ja 300 euroa.
Vastaaja Necat Demirtas
Vastaaja Demirtas on oikeudessa todistelutarkoituksessa kuultuna syytekirjelmien 1. ja 2. osalta kertonut muun ohella olleensa vuodesta 2003 työtehtävissä Helsingin kaupungilla, ja että hän on halunnut aina pitää työasiat ja omat ystävät erillään toisistaan.
Demirtas ei ollut ennen [Amediin] tutustumistaan tuntenut taikka nähnyt [Ferhatia]. Vuonna 2009 hänellä ja [Amedilla] oli ollut yhteinen esimies (Christina Huotari) yhdessä projektissa. [Amedi] oli kysellyt Demirtasilta hänen työtehtävistään, mm. oleskelulupa-asioista ja toimeentulotukiasioista. [Amedi] oli ollut jotenkin liian ystävällinen Demirtasin mielestä hänelle.
Demirtas totesi, että [Amedi] oli ollut tietoinen, koska heillä oli sama työnantaja, että Demirtasin työhuoneessa oli ollut kamera. Kameran tallennuksista voi tarkistaa, onko hän saanut rahaa vastaan keneltäkään. Demirtas on kertonut, että [Amedi] oli kertonut [Ferhatista] omana veljenään ja että [Ferhatilla] oli ollut maastapoistopäätös ja [Ferhatia] odotti Iranissa kuolemantuomio.
Demirtas on kertonut edelleen, että Suomessa ei kukaan voi vaikuttaa kenenkään maassaoloon taikka turvapaikka-asiaan. Demirtas on kertonut, että hänellä oli ollut katseluoikeus oleskulupatiedostoihin. Hänellä ei ollut muita oikeuksia ja [Amedi] oli ollut tietoinen siitä.
Demirtas on kertonut, että [Amedi] oli tehnyt itsensä tykö hänelle sekä oli kutsunut hänet kotiinsa syömään. Demirtas on kertonut, että [Amedi] oli käyttäytynyt kuin hän olisi ollut tämän ystävä.
Demirtas on kiistänyt, että hän olisi käyttänyt [Amedin] tietokonetta taikka ottanut häneltä vastaan tietokonetta.
Demirtasin mukaan [Amedi] oli ehdottanut hänelle, että he voisivat auttaa [Amedin] "veljeä" [Ferhatia], joka oli uhannut tekevänsä itsemurhan jos hän joutuu takaisin Iraniin. [Amedi] oli pyytänyt Demirtasia auttamaan [Ferhatia] vastaanottamalla tältä rahaa, niin että [Ferhat] luulisi Demirtasin edesauttavan hänen oleskelulupa-asiaa. [Amedi] oli sanonut sen onnistuvan, koska [Ferhat] ei tuntenut Demirtasia. [Amedin] mukaan tämä estäisi [Ferhatia] tekemästä itsemurhaa.
Demirtas on todennut, että [Ferhat] on puhunut oikeudessa osittain totta ja että [Amedi] on valehdellut tässä asiassa.
Demirtas on kertonut sanoneensa [Amedille], ettei hän voi auttaa [Ferhatia] oikeasti. Demirtas on kiistänyt, että [Amedi] olisi antanut mitään rahaa hänelle. [Amedi] oli vain huijannut Demirtasia ja omaa kaveriaan.
[Amedi] oli monta kerta tuonut eri henkilöiden nimiä ja diaarianumeroita Demirtasille, että tämä katsoisi heidän oleskelulupatietoja. Tämä oli hämmentänyt Demirtasia, ja Demirtas oli kertonut asiasta esimiehelleen.
[Amedi] oli ollut rautatieasemalla pimeissä töissä ja hänellä oli ollut paljon poissaoloja oikeasta työstä, missä Demirtaskin oli ollut töissä. Demirtas on kertonut, että hän oli kerran mennyt [Ferhatin] kanssa tämän asianajajan toimistoon, jossa oli selvitelty tämän oleskelulupa-asiaa. Demirtas on kiistänyt saaneensa rahaa [Ferhatilta].
Demirtasin mukaan [Amedi] oli yrittänyt tehdä bisnestä Demirtasin kanssa. Tämän johdosta Demirtas on todennut, että jos [Amedi] oli ottanut rahaa [Ferhatilta], ei Demirtasilla ole ollut tietoa siitä.
Demirtas kertoi saaneensa kerran rahaa – hän oli yhden kerran saanut kirjekuoren [Ferhatilta] juna-asemalla. Demirtas ei ollut katsonut kirjekuoreen eli ei tiedä, paljonko siellä oli rahaa vai oliko siellä rahaa ollutkaan. Hän oli antanut kirjekuoren suoraan [Amedille]. Näin oli tapahtunut, koska [Amedi] oli sanonut (Demirtasille), että jos [Ferhat] antaa jotain rahaa sinulle tulee sinun antaa ne suoraan minulle ([Amedille]).
Demirtas on lisännyt, että vaikka [Ferhatille] oli tullut kielteinen päätös oleskeluluvasta, [Ferhat] oli luullut, että jos hän antaa rahaa Demirtasille, auttaa se oleskelulupa-asiassa. Tämän rahan antamisen oli tarkoitus estää [Ferhatia] tekemästä itsemurhaa. Demirtas on myöntänyt lainanneensa kerran 300 euroa [Ferhatilta], jonka hän on maksanut takaisin.
[Ferhatin] tekemän nauhoituksen (syyttäjän kirjallinen todiste 001) sivulla 2 olevan lausuman johdosta Demirtas on kertonut, että [Ferhatilla] oli ollut kova depressio ja tämän vuoksi häntä oli pitänyt tyynnytellä.
Sivulla 4 olevan lausuman "meidän piti mitätöidä päätös..." johdosta Demirtas on kertonut, ettei hän enää muista tarkkaan, mitä oli tarkoittanut tällä lausumalla. Demirtas on lisännyt, että [Ferhatin] kohdalla oli pitänyt antaa aina toive, että kaikki on kunnossa ja menossa hyvään suuntaan. [Ferhat] oli soittanut monta kertaa viikossa Demirtasille ja oli lisäksi käynyt toimistossa monta kertaa.
Demirtas on todennut, että heidän kultturissaan on tapana, että jos joku tuntee jonkun ja antaa hänelle rahaa taikka antaa lahjan tämä voi auttaa tätä toista asioiden hoidossa. Demirtas on huomauttanut, että sellainen ei ole mahdollista Suomessa, sillä se on lainvastaista.
Sivulla 6 olevan lausuman "Sinun raha on [Amedilla], [Amedin] pitää maksaa sinulle... maksa minulle..." johdosta Demirtas on todennut, ettei [Amedi] ollut koskaan tullut keskustelemaan kolmistaan [Ferhatin] ja Demirtasin kanssa, vaikka Demirtas oli pyytänyt [Ferhatia] sekä [Amedia] keskustelemaan hänen kanssaan asiat selviksi. Lisäksi Demirtas on todennut, että kaikki rahat, mitkä [Ferhat] on antanut hänelle taikka [Amedille], on [Amedilla].
Sivulla 7 olevan lauseen "minä en luota [Amedin] taikka Demirtasiin" johdosta Demirtas on kertonut, että [Ferhatin] olisi pitänyt ymmärtää, että kaikki hänen antamat rahat ovat [Amedilla]. Demirtas oli pyytänyt [Amedia], että nyt keskustellaan tämä asia selväksi. [Amedi] ei ollut halunnut, vaan oli tehnyt rikosilmoituksen.
[Amedi] on käyttänyt Demirtasin nimeä hyödykseen, ja kysymys oli ollut salaliitosta. Demirtas on kertonut, että [Ferhat] oli uskonut, että maksamalla hän on turvassa. [Amedi] oli tiennyt, ettei näin ole Suomessa — niin kuin myös Demirtaskin. Demirtas oli toiminut asiassa [Amedin] pyynnöstä. Demirtas on kiistänyt ottaneensa rahaa [Ferhatilta] kuin ainoastaan kerran kirjekuoressa.
Kysyttäessä sivulla 2 oleva lauseen "sitten 2200 euroa" johdosta Demirtas on todennut, että hän oli saanut ensin 1060 euroa ([Amedilta]; velkakirja pitäisi löytyä) ja sitten 1000 euroa, joka oli ollut kirjekuoressa ([Ferhatilta]). Tämän jälkeen [Amedi] oli antanut Itäkeskuksessa vielä 220 eli yhteensä 2280 euroa, ja nämä kaikki rahat Demirtas oli antanut [Amedille].
Sivulla 3 olevan [Ferhatin] lauseen "maksoin teille kolmella 500 euron setelillä eikö?" johdosta Demirtas on kertonut, ettei ole ketään muita henkilöitä olemassa, joille Demirtas olisi maksanut rahaa. Kaikki se oli ollut valhetta. Demirtas oli [Amedin] kanssa valehdellut [Ferhatille].
Sivulla 4 olevan [Ferhatin] lauseen "silloin minulla vielä oli rahaa..." johdosta Demirtas on kertonut, ettei muista mistä tässä oli ollut kysymys.
Demirtasin lauseen "sinä vaan muistat rahan, etkä muista mitä sinun eteen on tehty..." johdosta Demirtas on todennut, että hän oli auttanut [Ferhatia] paljon, mutta kurdeille mikään taustatyö ei riitä, vaan he haluavat "valmiin leivän suuhunsa".
Demirtasin lauseen "meidän piti mitätöidä päätös ja poistaa nimi listalta..." johdosta Demirtas on todennut, että kysymys oli ollut varmaankin toimeentulotuesta eikä muusta, koska [Ferhat] oli tehnyt pimeitä töitä Rautatientorilla.
Sivulla 5 olevan Demirtasin lauseen "sitten, kun tulee asia käräjäoikeudessa, sitten tulee oleskelulupa..." johdosta Demirtasin mukaan hän olisi voinut puhua tuttujen henkilöiden kanssa, kun päätös on tullut.
Sivulla 6 olevan 1. kappaleen Demirtasin lauseen "rautatieasemalla 1000 euroa kirjekuoressa ja 300 euroa... 1500 euroa... annetaan päätöksen tulla kotiin; poliisi ei tule hakemaan sinua..." johdosta Demirtas on todennut, että päätös oleskeluluvasta tulee aina kotiin ja sitten pitää mennä sinne laitokselle jos tulee karkoituspäätös, ja jos ei mene erikseen ilmoittautumaan, niin silloin poliisi voi mennä hakemaan jos on tullut karkoituspäätös.
Demirtas on huomauttanut, että hän on puhunut oleskelulupa-jutusta yleisellä tasolla [Ferhatille].
Sivulla 6 olevan Demirtasin lausuman "noin 1500 euroa... silloin kun [Amedi] ja [Ferhat] ovat käyneet Demirtasin luona" johdosta Demirtas on kiistänyt tietävänsä mistään 1500 eurosta mitään, vaikka on nauhalla puhunut sellaisesta määrästä. [Amedi] antanut 1060 euroa toimistolla Demirtasille, ja samana päivänä antanut Demirtas on antanut rahan takaisin [Amedille].
Sivulla 2 olevan Demirtasin lausumien "Helsingissä 1000 euroa... se tuhat ja sitten 2200 euroa" johdosta Demirtas on kertonut, etteivät puheet ole hänen puhettaan, vaan nauhat on pätkitty ja hän ei ymmärrä, että miksi nauhalla ei ole oikeita rahasummia.
Sivulla 2 olevan Demirtasin lauseen "en muista sitä; se, mitä olet minulle maksanut 2200 euroa" johdosta Demirtas on kertonut, ettei hän ymmärrä, mistä summasta on kyse. Kaikki summat taikka tekstit eivät pidä Demirtasin mukaan paikkaansa. Demirtas on kertonut, että hän on maksanut 300 euron lainan [Amedin] kautta [Ferhatille] takaisin ja kaikki muut rahat ovat olleet pelkkää huijausta. Hän oli ottanut kuittauksen tästä 1060 euroa.
Demirtas on todennut, ettei hänellä ole virallisesti ei ollut mitään tekemistä turvapaikka-asiassa, mutta he vaan olivat huijanneet [Ferhatia] [Amedin] pyynnöstä.
Asianosaiset ovat viitanneet Demirtasin esitutkintakertomuksiin esitutkintapöytäkirjaan merkityin tavoin ja lisäksi muun ohella seuraavasti:
Esitutkintpöytäkirjan sivun 21 viimeisen lauseen johdosta Demirtas kertonut kuten myös sivulla 28 sekä sivulla 30 "En ole saanut rahaa, en ole saanut ollenkaan heiltä rahaa."
Demirtas on kertonut, että poliisi oli kysynyt esitutkinnassa häneltä, että onko hän saanut lahjontarahoja [Amedilta] taikka [Ferhatilta]. Tämän vuoksi hän oli vastannut, ettei ollut saanut mitään rahaa kummaltakaan ja edelleen on sitä mieltä, ettei ole ottanut mitään lahjoituksia vastaan kummaltakaan asianomistajalta.
Sivun 20 viimeisen kysymyksen johdosta Demirtas on lausunut, ettei hän ole hoitanut [Ferhatin] asioita.
Sivulla 21 olevan lauseen johdosta Demirtas on kertonut, ettei hän ole osallistunut [Ferhatin] oleskelupa asian käsittelyyn ja on ilmoittanut, ettei hänellä ole asiassa toimivaltaa.
Asianosaisten viittaukset Demirtasin esitutkinnassa lausumiin käräjäoikeus on ottanut kirjalliseksi oikeudenkäyntiaineistoksi asiassa.
Syytekohta 3.
Asianomistaja [Mahmud]
Asianomistaja [Mahmud] on oikeudessa todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut muun ohella halunneensa tyttöystävänsä Suomeen mennäkseen hänen kanssaan naimisiin. [Mahmud] oli mennyt maahanmuuttovirastoon Demirtasin luokse, joka oli antanut käyntikorttinsa kertoen voivansa auttaa häntä. [Mahmud] oli mennyt tämän jälkeen Demirtasin luo, joka oli kertonut eri vaihtoehtoja tyttöystävän tuomiseksi Suomeen.
Demirtas oli vienyt [Mahmudin] ulos ja oli pyytänyt 350 euroa. Mahmudilla ei ollut mukanaan kuin 295 euroa, jotka hän oli antanut Demirtasille jääden hänelle velkaa 55 euroa. Demirtas oli soittanut seuraavana päivänä ja oli tiedustellut koska hän saa loppurahat.
[Mahmud] oli kysynyt asiasta veljeltään, joka oli kertonut, ettei Demirtasin kertoma palvelu maksa mitään Suomessa. [Mahmud] oli varmistanut asian Helsingin neuvontapisteestä ja oli sen jälkeen päättänyt tehdä asiassa rikosilmoituksen.
Kysyttäessä onko asianomistaja käynyt kevään 2014 aikana Venäjällä on asianomistaja vastannut myöntävästi. Kysyttäessä, mitä hän oli siellä tehnyt, asianomistaja on kertonut tavanneensa tyttöystävänsä siellä. Heillä ei ollut tarkoitusta mennä naimisiin Venäjän lain mukaisesti.
Demirtas oli antanut asianomistajalle Cetin Berk nimisen henkilön yhteystiedot, joka ei ole ollut yhteydessä asianomistajaan. Kyseessä on [Mahmudin] tietämän mukaan jostain taksikuskista.
Kysyttäessä oliko asianomistaja tehnyt asiassa rikosilmoituksen 1.5.2014 asianomistaja on vastannut myöntävästi. Syyttäjä on viitannut tutkintailmoituksen sivuihin 1-2, johon on merkitty:
"23.4.2014 (n. klo 11.30) menin maahanmuuttovirastoon, koska halusin tuoda tyttöystäväni kotimaastani, että voisin mennä naimisiin. Maahanmuuttovirastossa oli töissä mies Necat Demirtas, joka antoi minulle käyntikorttinsa ja sanoi, että voisi auttaa minua jos tulisin käymään hänen luonaan.
24.4.2014 (klo 16.00) menin hänen luokseen Helsingin kaupungin Yhteispalvelupisteeseen. Siellä hän kierteli huonetta ja teki jotain työtä tietokoneellaan ja pyysi minua palaamaan takaisin parin tunnin kuluttua. Kun tulin takaisin, hän vei minut ulos rakennuksesta ja sanoi minulle, että tarvitsi 350 euroa, joka olisi hänen henkilökohtainen maksu työstä. Minulla ei sillä hetkellä ollut sitä rahaa mukana, mutta maksoi 295 euroa käsirahaa, mitä minulla oli.
29.4.2014 (klo 10.00) kävin Helsingin kaupungin yhteyspisteessä uudestaan ja mies vaati tällä kertaa 2000 euroa työstään ja sanoi, että hänellä on tuttuja Maahanmuuttovirastossa ja kotimaassani, ja että hän voisi [auttaa] minua tuomaan tyttöystäväni [Suomeen]. Hän vakuutteli minulle olevansa fiksu mies ja ettei tämä onnistuisi ilman rahaa.
Menin pyytämään neuvontaa ja minulta vaadittiin rahaa. Loput rahoista (350 euroa) mies vaati tuomaan tämän viikon kuluessa. Eilen soitin Helsingin kaupungin Yhteispalvelupisteeseen ja kysyin työn hinnasta, mutta minulle sanottiin, että se on ilmaista."
[Mahmud] on ilmoittanut tutkintailmoituksen pitävän paikkansa.
Syyttäjän viittaama tutkintailmoitus on otettu kirjalliseksi oikeudenkäyntiaineistoksi asiassa.
Vastaaja Necat Demirtas
Asianomistaja [Mahmudin] osalta Demirtas on kertonut muun ohella nähneensä työnsä puolesta käydessään Maahanmuuttovirastossa [Mahmudin] veljen, jota hän oli aiemmin auttanut. Veli oli kysynyt, voiko Demirtas auttaa [Mahmudia].
Demirtas oli tavannut [Mahmudin] työpaikallaan, joka oli kysynyt voiko Demirtas auttaa häntä naimisiinmenon kanssa Pietarissa. Demirtas oli kertonut tuntevansa Pietarissa turkkilaisen Cetin-nimisen henkilön, jonka Demirtas oli tavannut muutaman kerran.
Demirtas oli tiedustellut Cetiniltä asiasta, joka oli ilmoittanut asian hoitamiseksi 250 euroa. Demirtas oli ilmoittanut hinnan Mahmudille, joka oli antanut hänelle 235 euroa jääden velkaa 15 euroa. Demirtas oli lähettänyt Cetinille 200 euroa. Kysyttäessä Demirtas on ilmoittanut, ettei hän ollut tuolloin velkaa Cetinille.
Näytön arviointi ja lopputulema
Asianomistajien kertomukset ovat olleet johdonmukaisia ja luotettavan tuntuisia. [Amedin] ja [Ferhatin] kertomusten luotettavuutta tukee kertomusten yhteneväisyys. [Ferhatin] kertomuksen luotettavuutta tukee lisäksi hänen tekemänsä oikeudelle annetut kirjalliset todisteet keskusteluista vastaaja Demirtasin kanssa. [Mahmudin] kertomuksen luotettavuutta ei ole syytä epäillä.
Demirtasin kertomus on ollut täysin ristiriidassa asianomistajien kertomusten kanssa. Demirtasin kertomus on ollut epäluotettavan tuntuinen sekä myös ristiriidassa hänen esitutkinnassa antamiin kertomuksiin niiltä osin kuin niihin on oikeudessa viitattu.
Demirtas on kertonut saaneensa rahoja ja toisaalta kiistänyt saaneensa niitä. Esitutkinnassa kuultuna hän on muun ohella toisin kuin oikeudessa kuultuna kertonut asiassa olleen liikeasioista eikä mistään turvapaikkahakemuksiin liittyvistä asioista. Hänellä ei ole ollut sellaista asemaa, jossa hän olisi edes pystynyt vaikuttamaan [Amedin], [Ferhatin] tai [Mahmudin] asioihin niiltä osin kuin asianomistajat olivat pyytäneet.
Asianomistajien väitetystä erehdyttämisestä ei ole jäänyt järkevää epäilystä ja he ovat erehdyksen vallatessa tehneet disponointeja vahingokseen. Hyödyn saajana on ollut vastaaja Demirtas.
Edellä petoksesta, sen edellyttämästä tahallisuudesta lausutun ja asiassa esitetyn kirjallisen selvityksen sekä asianomistajien kertomusten perusteella käräjäoikeus katsoo vastoin Demirtasin kiistoa hänen menetelleen tahallaan haastehakemuksessa väitetyin tavoin ja siten syyllistyneen hänen viakseen väitettyihin petosrikoksiin.
Syyksilukeminen
Demirtas on syyllistynyt siihen, mistä hänelle on vaadittu rangaistusta. Demirtas on jäänyt pois ilman laillista estettä 9.3.2015 pidetystä oikeudenistunnosta, johon hänet oli velvoitettu saapumaan 400 euron sakon uhalla henkilökohtaisesti paikalle.
Vahingonkorvaukset
Demirtasin on katsottu syyllistyneen menettelyllään tahallisiin petosrikoksiin. Tämän vuoksi hän on velvollinen korvaamaan asianomistajille aiheuttamansa vahingot. Käräjäoikeus katsoo asianomistajien esittäneen korvausvaatimuksensa toteen.
Rangaistusseuraamukset
Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 1.-3. — 3 kuukautta 15 päivää vankeutta. Vankeusrangaistus on ehdollinen. Koeaika päättyy 31.3.2017.
Korvausvelvollisuus
Valtion varoista maksetaan vastaaja Demirtasin avustajalle palkkiona 3000 euroa arvonlisäveron määränä 720 euroa eli yhteensä 3720 euroa, mikä määrä jää valtion vahinkoksi.
Valtion varoista maksetaan asianomistaja [Amedin] avustajalle palkkiona 2037,50 euroa ja arvonlisäveron määränä 489 euroa eli yhteensä 2526,50 euroa, mikä määrä vastaajan on korvattava valtiolle.
Valtion varoista maksetaan todistelukuluista seuraavasti:
Pääkäsittelyn 9.3.2015 osalta yhteensä 167 euroa ja pääkäsittelyn 5.11.2015 osalta yhteensä 463 euroa, mitkä määrät vastaaja velvoitetaan korvaamaan takaisin valtiolle.
Valtion varoista maksetut todistelukustannusten määrä 458,30 euroa päivien 14.1.2014 ja 3.2.2015 osalta jäävät valtion vahingoksi, koska peruuntuminen ei ole johtunut vastaajan poissaolosta.
Valtion varoista maksetaan asianomistaja [Ferhatin] avustajalle palkkiona 2255 euroa sekä arvonlisäverona 541,20 euroa eli yhteensä 2796,20 euroa, mikä määrä vastaajan on korvattava valtiolle.
Länsi-Uudenmaan oikeusaputoimistolle maksetaan asianomistaja [Mahmudin] avustamisesta palkkiona 525 euroa, mikä määrä vastaajan on korvattava valtiolle.
Demirtas velvoitetaan korvaamaan asianomistaja [Mahmudille] korvaukseksi 295 euroa tekopäivästä 24.4.2014 lukien.
Demirtas velvoitetaan korvaamaan [Amedille] korvaukseksi 1930 euroa laillisine korkoineen 31.1.2010 lukien.
Demirtas velvoitetaan korvaamaan asianomistaja [Ferhatille] korvaukseksi 4060 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 30.11.2009 lukien sekä matkakuluista avustajan tapaamisen vuoksi aiheutuneesta 51,90 euroa niin ikään laillisine korkoineen 8.1.2014 lukien.
Muutoksenhaku
Vastaaja Necat Demirtas on määräajassa hyväksytysti ilmoittanut tyytymättömyyttä koko tuomioon.
Lainvoimaisuus
Tuomio ei ole lainvoimainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti